Akustinen ääni sisältää perustaajuuden lisäksi sen yläpuolelle muodostuvia ylä-ääneksiä joiden suhteelliset voimakkuudet vaikuttavat kuultavan äänen esim. soittimen äänen sointiväriin. Perustaajuutta kutsutaan pohja- tai perussäveleksi. Pohjasävel määrittää kuultavan äänen sävelkorkeuden. Soittimet (pl. perkussiiviset soittimet) ja laulu muodostavat harmonisia yläsäveliä, jotka ovat perustaajuuden kerrannaisia eli harmonisia kerrannaisia. Ensimmäinen yläsävel on taajuudeltaan kaksi kertaa perustaajuus eli oktaavin päässä siitä. Toinen yläsävel on kolme kertaa perustaajuus ja kvintin päässä toisesta yläsävelestä. Kolmas, neljäs ja viides yläsävel muodostavat duurikolmisoinnun sävelet. Äänet joiden kerrannaiset eivät noudata harmonista kaavaa, eli sisältävät enharmonisia kerrannaisia, koetaan hälyksi.

Harmoninen yläsävelsarja pohjasävelelle ”C”. Numero nuotin yläpuolella kuvaa poikkeamaa
tasavireisestä viritysjärjestelmästä

Lähteet: Laaksonen, J. 2006. Äänityön kivijalka.

© Janne Ojajärvi